keskiviikko 16. helmikuuta 2022

Kummitussirkka Sirkka

Meille muutti eilen projektieläin kummitussirkka nimeltään Sirkka. 

Kummitussirkkoja on tunnistettu noin 3000 lajia ja ne jaotellaan sauva–ja lehtisirkkoihin. Kummitussirkat eivät siritä, eivätkä ääntele muullakaan tavoin. Ne ovat suhteellisen helppohoitoisia ja sopivat lemmikiksi kaikenikäisille.

Kummitussirkat elävät lajista riippuen noin 6-18 kuukautta. Terraariota sumutellaan kerran, pari päivässä, jotta terraarion ilmankosteus pysyy sirkoille sopivana. Sirkat myös juovat vetensä terraarion seinään tulevista pisaroista. Sirkat syövät lähtökohtaisesti kasvien lehtiä sekä ovat yleensä hyvin nirsoja. (lähde: Faunatar)

Sirkan on tarkoitus toimia projektieläimenä minulle eläintenkouluttajan näyttöä varten. Olen innoissani, koska joudun oikeasti miettimään mistä tällainen eläin palkkaantuu ja mitä se tavoittelee.

Koulutuksen aloitan koulutussuunnitelmasta.

Tavoite: Sirkka siirtyy omatoimisesti kädelle

Luon rutiinin ja ehdollistan niihin.
Rutiinit kertovat eläimelle mitä tulee tapahtumaan. Kun terraarion ovi aukeaa samaan aikaan ja asiat tehdään samassa järjestyksessä, se luo eläimelle turvallisuuden tunnetta. Käsittely alkaa aina samalla tavalla:
- vihjesana
- oven avaus
- kädelle ottaminen
- käsittely
- takaisin laittaminen
- kosteuden luominen
- oven sulkeminen

Nämä tehdään kaksi kertaa päivässä.
Kosteuden luominen toimii palkkana käsittelystä. Ruokinta tapahtuu myös samaan aikaan.

Testaa palkat
Testataan millä Sirkka palkkaantuu ja jalostetaan niitä.

15.2.2022 Ensimmäinen käsittely

Tärkeintä näin pienen eläimen kanssa on turvallinen käsittely. Sirkalla on sahalaitaiset raajat, jotka takertuvat tiukasti kohteeseen. Kädelle siirtymistä on siis syytä opetella, ettei vahingoiteta eläintä.

HUOM! Videot ovat nopeutettuja, koska tämä on aika hidasta hommaa.

Kädelle tulo



Sirkka aistii ympäristöään etujaloillaan. Kosken sormilla jalkoihin ja kerron mitä on edessä. Sirkka ei ole sokea, mutta luottaa paljon muihin aisteihinsa. Kun etujalat saadaan kädelle, matkin oksan liikkeitä. Lehtisirkkana oksilla kulkeminen on luontaista. Kosken varovasti mahan alle, luoden tuntemuksen liikkumisesta. Sen seurauksena Sirkka kiipeää kädelle.

Palkkojen testaus

Tänään testattiin kuivattua nokkosta ja salaattia. Molemmat kiinnostivat hieman, mutta ajattelin ruokaa tärkeämpänä Sirkalle olisi vesi. Liotin salaatin lehteä vedessä ja reaktio oli ihan eri. Koskettelen ruualla taas etujalkoja ja kerron mitä on tarjolla. Veden kera salaattikin maistui.


16.2.2022

Video seuraavalta aamulta. Kastoin salaattia taas vedessä ja reaktio oli jo ihan erilainen kuin eilen. Vesi on selvästi mieluisa. Huomenna päästään testaamaan koivumahlalla.



Mitä ajatuksia tämä projekti herätti?

maanantai 17. tammikuuta 2022

Valinnanvapaus tuo turvaa

Hevosissa näkee paljon opittua avuttomuutta, varsinkin hoitotoimenpiteissä. Lähtökohtaisesti hoitotoimenpide on hevoselle epämiellyttävä, mutta lopulta se alistuu tilanteeseen, joka johtaa opittuun avuttomuuteen. Hevonen kokee, että sen käytöksellä ei ole merkitystä tapahtuuko hoitotoimenpide vai ei. Samaa näkee monesti asiakaskäytössä olevilla ”luottohevosilla”, jotka kiertävät kenttää ympäri tottelevaisena ja eivät hätkähdä ratsastajan epäselvistä vihjeistä. Tosiasiassa käytöksellä ei ole mitään tekemistä tottelevaisuuden kanssa, vaan hevonen on luovuttanut eikä koe voivansa vaikuttaa tilanteeseen. Tällainen käytös on eläimelle hyvin stressaavaa, vaikka se ei päälle päin näykään.

Eilen sain työskennellä shetlanninponin kanssa, joka oli omistajan mukaan ”mitäänsanomaton”. Ponilla ei tuntunut olevan omaa tahtoa asioissa kun se saapui nykyiseen kotiinsa. Pikkuhiljaa omakin tahto on alkanut näkyä ja poni viestitti myös epämukavuutta harjaustilanteessa. Tämä on lottovoitto sekä ponille, että omistajalle. On hankala lähteä luomaan turvallisuuden tunnetta, jos eläin ei kykene kertomaan missä tilanteissa se menetetään. Kysyin omistajalta, että saanko työskennellä ponin kanssa osana eläintenkouluttajan opintojani.

Lähdimme kokeilemaan omaehtoista harjausta ponin ollessa irti käytävällä. Aluksi palkattiin harjaan koskemisesta ja lopulta harjan koskeminen johti 5 sekunnin harjaukseen, jonka jälkeen tuli palkka. Palkkana toimi ponille todella mieluinen ruoka eli porkkana. Vaihtoehtoina oli koskea harjaan tai olla koskematta. Tilanne oli ponille selvästi haastava eikä se osannut valita, koska siltä ei ole koskaan kysytty. Poni yritti ratkaista tilannetta tönimällä minua ja pyytämällä apua. Aloitekyvyn kasvattaminen on ensimmäinen askel valinnanvapauteen. Otin yhden valintavaihtoehdon lisää. Tutustutuin ponin heinätyynyyn. Ponilla oli kolme vaihtoehtoa: heinätyyny, harjaus superpalkalla tai olla tekemättä mitään. Tämän jälkeen poni lopulta valitsi harjauksen.

Mitä heinätyynyn tuominen toi tilanteeseen? Se sisälsi tuttua ruokaa, jonka syöminen toi turvaa, se toi hallinnan tunnetta. Sillä on aina ollut vain yksi vaihtoehto; ihmisen määrittämä vaihtoehto. Nyt sillä oli kolme asiaa, jotka toivat sille mielihyvää tai helpotusta. Lopulta se valitsi sen missä oli paras palkka, vaikkakin se tarkoitti harjatuksi tulemista, mutta harjaaminen tehtiin sen ehdoilla.

Oliko ponille haaste siis harjatuksi tuleminen vai ihmisen määrittämät raamit?

Tämän ihanuuden kanssa jatketaan taas ensi viikolla. 😊


Käytössä oleva heinätyyny on MiniFluffy, ja vastaavia saa tilattua Heica Oy

Aloitellaanpas

Hei!

Blogini tarkoitus on avata työtäni, opintojani sekä synnyttää keskustelua eläinten positiivisesta kouluttamisesta. Haluan haastaa ihmisiä ajattelemaan eläimen parasta ja tavoitella ymmärtämään eläimen lajityypillistä käyttäytymistä voimavarana koulutuksessa.

Tulen jakamaan omien eläinten sekä muiden eläinten kouluttamista, hoitoa ja hyvinvoinnista huolehtimista. Alkuun voisin jakaa omista eläimistäni hieman.


Meillä asuu viisi koiraa. Jokaisella on omat vahvuutensa ja kehityskohteensa. Vanhin koiristani on 9v Venäjältä tullut kodinvaihtaja sekä oma ensimmäinen koirani. Sitä seurasi nyt 7v eläinavusteinen työkoirani, jonka pennuista meillä asuu kolme. Pennut ovat nykyään jo 2 vuotiaita.

Koirien lisäksi meillä asuu sisällä kaksi kissa. Kissoista toinen on koulutettu ja vielä lisäkoulutuksessa myös eläinavusteisiin toimintoihin.

Ulkona pihatossa meillä asuu neljä lammasta. Nuoret pässit ovat myös koulutettu eläinavusteiseen käyttöön ja työskentelevät lasten kanssa. Pihatossa asuu myös ankkoja, kanoja sekä kaneja. Tällä hetkellä myös luonnonvaraisena hoidokkina on laulujoutsen.

Yhteensä meillä on 23 eläintä sekä lisäksi satunnaiset luonnonvaraiset hoidokit. Pihattoeläimet elävät ulkona niin paljon kuin mahdollista ja siten, että niillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Tarjoan eläimille paljon virikkeitä ja päivittäisen ruokansa ne joutuvat enimmissä määrin etsimään maasta, ei kupista. Pyrin kaikilla tapaa mahdollistaa eläinten lajityypillisen käyttäytymisen.

Tervetuloa seuraamaan meidän työtämme!

- Emilia